Työnohjauksen lähtökohtana on asiakkaan kokemus työhön liittyvästä tavoitteesta tai haasteesta. Kyse voi olla muutostilanteesta, työyhteisön vuorovaikutukseen liittyvistä asioista tai työssä väsymisestä. Toisinaan työnohjaajaa etsitään tilanteessa, jossa kaivataan lisää motivaatiota tai voimavaroja työhön. Tai olo on jäsentymätön: tuntuu siltä, että tarvitsee jotakin muutosta, mutta ei vielä tiedä mitä. 

Tyypillisiä työnohjauksen tilanteita:

• Työyhteisössä on tarve yhdessä käsitellä jotakin asiaa ja saada muutosta aikaan.
• Toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia, joita pitäisi jäsentää.
• Ihminen on niin kiireinen ja kuormittunut, ettei pysty enää työssään ymmärtämään asioita tai näkemään niitä uusista näkökulmista, jolloin kehittämistä tai muutosta ei pysty tapahtumaan.  
• Voimavarojen löytäminen työn arjesta.

Työnohjauksessa tehdään näkymätöntä näkyväksi. Se on puhumista, kuulluksi tulemista ja kuuntelemista. Työnohjaus tarjoaa tilan ja ajan tutkia, arvioida ja kehittää omaa työtä. Voidaan jäsentää työhön ja työyhteisöön liittyviä tilanteita liikkumalla yhteisen ihmettelyn, ymmärryksen hakemisen ja kehittämisen maastoissa. On asioita joita emme pysty muuttamaan, mutta joskus tilannetta helpottaa, että opimme suhtautumaan asioihin uudella tavalla.

Työnohjauksen tavoitteet määritellään yhdessä työnohjattavien ja työnohjauksen tilaajan kanssa. Tavoite voi muuttua, kun alkuymmärrys tilanteesta syvenee. Yleisesti työnohjauksen tavoitteena on löytää voimavaroja yksilön ja ryhmän työhön sekä jäsentää työtä siten, että yksilö pystyy työssä antamaan parhaansa ja voimaan hyvin. Työnohjaus tukee ohjattavien työn hallintaa, toimijuutta ja työroolia sekä ammatillista kasvua ja kehittymistä. 

Työnohjausta voidaan antaa yksilöille, ryhmille ja yhteisöille; asiantuntijoille ja esimiehille.